1.
Lastemme tulevaisuus päätösten
lähtökohdaksi
»
Päätöksien vaikutuksia
pitää arvioida aina
tulevien sukupolvien näkökulmasta.
Miten päättäisit, jos joutuisit
perustelemaan lapsillesi
valintasi? Suomen
vakavin uhka on, että joka kymmenes tarhaikäinen
tarvitsee
ammattiapua
mielenterveysongelmiin. Luvuissa kuvastuu se todellisuus, jossa
lapsemme
kasvavat: perheiden vaikeutunut taloudellinen tilanne,
lisääntynyt päihteiden
käyttö, vanhempien pidentyneet
työpäivät,
lapsivihamielinen julkinen tila.
Sanotaan, että historia alkaa lastenkamareista. Millaista
historiaa me olemme
kirjoittamassa?
2.
Turvallisuutta työelämään
»
Teollisuuden suorittava työ siirtyy kovaa vauhtia
halpatyövoiman maihin. Meille
jäävät pitkiä
päiviä tekevät
huippuosaajat ja matalapalkkainen palvelusektori,
jonka töitä on vaikea ulkoistaa maasta. Yleinen
koulutustaso
nousee, mutta
pätkä-, silppu- ja vuokratyöt
lisääntyvät. Vaaditaan uusia ratkaisuja:
Epätyypillisillä työsuhteilla kikkailu on
estettävä ja pysyvät työpaikat
vakinaistettava. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on
hankala
pätkä- ja
vuokratyöntekijöille, joilla on toisinaan tuloja ja
toisinaan
tarvetta tuelle.
Tavoitteeksi pitää ottaa riittävä
perustulo
kaikille.
3.
Palvelut pelastettava
» Lehmiä
pitää lain mukaan kesällä
ulkoiluttaa, mutta
laitoksissa olevia vanhuksia ei.
Olisiko jo vanhustensuojelulain aika? Kunnolliset sosiaali- ja
terveyspalvelut,
koulutus, kirjastot ja kulttuuripalvelut pitää taata
kaikille
ja tuottaa
julkisella sektorilla ilman voiton tavoittelua.
Yksityistäminen,
ulkoistaminen
ja kilpailuttaminen eivät ole pakkoja vaan poliittisia
valintoja.
4.
Seksuaalioikeudet ihmisoikeuksiksi
»
Hyväksytyn ja paheksutun sukupuoli-identiteetin
välillä
kulkeva
yhteiskunnallinen jako pitää poistaa.
Kenenkään
kansalaisoikeudet eivät saa
riippua sukupuolesta tai
seksikäyttäytymisestä:
seksuaalista väkivaltaa tai
seksikäyttäytymiseen perustuvaa ihmisten
syrjintää
ei pidä hyväksyä. Samaa
sukupuolta olevilla pareilla pitää olla samanlaiset
perheoikeudet ja
vanhempainetuudet kuin muilla perheillä.
5.
Elämän
kaupallistumiselle vaihtoehtoja
»
Yliopistoja sponsoroidaan, lastenohjelmien
päätarkoitus on
markkinoida niihin
liittyviä leluja ja ostoskeskukset ovat monille ainoita
yleisiä paikkoja,
joissa kodin ulkopuolella vietetään aikaa
yhdessä
toisten ihmisten kanssa.
Julkisen tilan on oltava avoin muillekin kuin mainostajille.
Bussikatoksissa
tai katujen varsilla voisi mainosten sijasta olla katutaidetta,
kulttuuritapahtuminen mainoksia tai järjestöjen
tiedotuksia.
Tarvitaan myös
kirjastoja, kansalaistaloja ja muita
lapsiystävällisiä
kohtauspaikkoja
yhteisölliseen ajanviettoon.
6.
Pysäytetään ilmastonmuutos
»
Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöongelma, vaan
kyse on
myös
ihmisoikeuksista: jo nyt kymmenet miljoonat ihmiset
kärsivät
ilmastonmuutoksen
aiheuttamasta vesipulasta ja elinolosuhteiden tuhoutumisesta. Energian
kulutusta on vähennettävä radikaalisti.
Ydinvoimaa ei
tarvita lisää; Suomen
pitää olla edelläkävijä
uusiutuvien
energianlähteiden tutkimisessa ja
käyttöönotossa. Joukkoliikenteen tukea on
nostettava ja
teollisuuden
kuljetukset siirrettävä raiteille.
7.
Enemmän suojelua, vähemmän kulutusta
»
Ekologisella jalanjäljellä mitattuna Suomi on
maailman
pahimpia
roistovaltioita. Jatkuvaan kasvuun perustuva tavarakeskeinen
elämäntapamme on
suurin ympäristöongelmien aiheuttaja. Meriä
ja
metsiä on suojeltava nykyistä
tehokkaammin. Todellinen muutos kestävän kehityksen
suuntaan
saadaan aikaan
vain luopumalla jatkuvan talouskasvun tavoitteesta.
8.
Humaania siirtolaispolitiikkaa
»
Kiristyvä rajapolitiikka johtaa laittoman siirtolaisuuden
kasvuun.
Samaan
aikaan kun turvapaikanhakijoiden vähentymisellä
ylpeillään, yhä useampi tulee
Eurooppaan papereitta ja ihmissalakuljettajiin turvautuen.
Näitä paperittomia
siirtolaisia käytetään
pimeänä
halpatyövoimana, jolla ei ole oikeutta
äänestää,
käydä lääkärissä
tai turvautua poliisin
apuun. Halpatyövoimalla heikennetään
myös muiden työntekijöiden oikeuksia.
Ihmisoikeuksien
pitää kuulua kaikille.
Ihanne vapaasta liikkuvuudesta pitää ulottaa
myös EU:n
ulkorajoille.
9.
Rakennetaan rauhaa
»
Maailmassa käytetään asevarusteluun jo
enemmän
rahaa kuin kylmän sodan aikana.
Kestävää rauhaa ei rakenneta aseilla ja
sotimalla. EU:n
militarisointi on
pysäytettävä. On rakennettava sosiaalista,
ei
sotilaallista Eurooppaa. Suomen ei
pidä liittyä Natoon eikä osallistua
mihinkään
sotilasoperaatioihin ilman YK:n
mandaattia.
10.
Tehdään reilu maailma
»
Maailman ihmisistä yli puolet elää alle
kahdella
dollarilla päivässä. Yli
kahdeksan miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain
äärimmäisen köyhyyden
aiheuttamaan nälkään. Suomen on kannettava
globaali
vastuunsa. Kehitysmaiden
velat on annettava anteeksi ja
kehitysapumäärärahat
nostettava vähintään YK:n
suosittelemalle tasolle. Se ei kuitenkaan yksin riitä.
Maailmankaupan vääryydet
on oiottava. Tarvitaan toisenlainen kansainvälinen
talousjärjestelmä ja reilut
pelisäännöt kaupankäynnille.