| Mitä mieltä olen? |  |
| Tälle sivulle on
koottu mielipiteitäni
kaikenlaisista asioista. Sivu täydentyy koko ajan sitä mukaa
kun ehdin uusia pohdintoja kirjoitella. Mistä asiasta sinä haluat tietää mielipiteeni? Lähetä kysymys tai aihe palautelomakkeella. |
Asunnot
Suomesta puuttuu kunnollinen asuntopolitiikka. Vuokra-asuntojen rakentamista ei nähdä tärkeimpänä painopisteenä, vaikka asuntotuotanto ei kuluta julkisia varoja, koska rakennuskustannukset saadaan vuokrina takaisin. Asuntoja tulisikin rakentaa huomattavasti enemmän. Tanpereella on tällä hetkellä pulaa erityisesti tuetusta asumisesta. Julkisten vuokra-asuntojen jakoperusteissa pitää huomioida entistä paremmin vuoronumeron lisäksi myös sosiaalisia tekijöitä ja erityisesti lasten hyvinvointia. Esimerkiksi avioerotapauksessa voi olla lasten etu, että kotoa pois muuttavalle vanhemmalle löytyy asunto suhteellisen läheltä. Lyhyet välimatkat helpottavat kasvatusvastuun jakamista silloinkin, kun ei enää asuta yhdessä.
Asunnottomuus
Tänäänkin moni nukkuu ulkona ja yömajoissa. Suomessa on tuhansia asunnottomia. Tarvitaan asumistakuulaki. Se tarkoittaa, että oikeus asumiseen säädetään subjektiiviseksi oikeudeksi: asunto on saatava säädetyssä ajassa asunpaikasta riippumatta. Asunnottomuusongelman ratkaisu ei voi olla asuntolapaikkojen lisääminen; niissä neliövuokrat ovat huomattavasti korkeampia kuin kunnollisissa asunnoissa.
Demokratia
Päätöksiä tekevän eliitin ja kansalaisten välillä on kuilu. Miksi esimerkiksi päättäjät tekevät suurituloisia hyödyttäviä veronalennuksia, kun samaan aikaan kansalaiset ovat valmiita maksamaan veroja, jos niillä tuotetaan hyviä palveluita? Edustuksellisen demokratian lisäksi pitää kehittää suoria keinoja vaikuttamiseen. Se voisi tarkoittaa asukasdemokratiaa vuokrataloihin ja vanhainkoteihin tai työpaikkademokratiaa virastoihin.
Eläkkeet
Eläkkeiden pitää olla sellaisia, että kukaan ei joudu vanhuuden päivinään köyhyyteen. Kansaneläkkeeseen tarvitaan välittömästi riittävän suuri tasokorotus. Tärkeää on myös eläkkeiden indeksitarkistuksen oikeudenmukaistaminen. Nykyinen taitettu indeksi on korvattava puoliväli-indeksillä, jossa palkkatason ja hintojen nousu nostavat eläkkeitä kumpikin saman verran. Eläkeläisille suunnattujen alennusten on koskettava vanhuuseläkeläisten lisäksi työkyvyttömyyseläkeläisiä.
Energian kulutusta on vähennettävä radikaalisti. Tavoitteeksi pitää ottaa matalaenergiayhteiskunta, joka perustuu mm. yhdyskuntarakenteen oikeaan suunnitteluun ja sitä tukeviin rakennusmääräyksiin. Kaikkien Suomessa rakennettavien talojen pitäisi olla matalaenergiataloja, kun nyt niitä on vain viisi prosenttia. Biopolttoaineiden käyttöä on myös lisättävä, mutta ne eivät saa olla vaihtoehto polttoaineen säästämiselle. Tärkeää on myös taata, ettei polttoaineita tuoteta trooppisia metsiä tai ruuan viljelyyn käytettäviä maita tai ihmisten elinolosuhteita tuhoamalla. Energiankulutuksen vähentämisen ohella tärkeintä on, että Suomi ottaisi johtavan roolin uusiutuvien energianlähteiden tutkijana ja käyttöönottajana. Öljyriippuvuudesta irtautumiseksi on laadittava pikaisesti suunnitelma, Ruotsissa vastaava työ on jo alkanut.
Etsivä sosiaalityö on haastava sosiaalityön menetelmä, jota käytetään sellaisten autettavien löytämiseksi, jotka eivät itse hakeudu auttamisverkostojen piiriin. Tähän mennessä sitä on Suomessa hyödynnetty esimerkiksi päihderiippuvaisten, nuorten ja prostituoitujen kohdalla. Menetelmä voisi olla tärkeä kuitenkin myös esimerkiksi yksinäisten vanhusten löytämisessä. Siksi sen resursseja pitäisikin lisätä.
EU
Kansainvälisyys tai eurooppalaisuus eivät ole sama asia kuin Euroopan unioni. Täydellisen mahalaskun kokenut EU:n perustuslakihanke ja kiistelty palveludirektiivi ovat esimerkkejä siitä, kuinka EU:ssa on vallalla ajattelu, jonka mukaan unionin tärkein tehtävä on sementoida uusliberalistiset talouden rakenteet ja tehdä EU:sta sotilaallinen supervalta unionin rajojen ulkopuolella operoivine nopean toiminnan iskujoukkoineen. EU:n militarisointi on pysäytettävä. Suomen on oltava aktiivisesti mukana rakentamassa sosiaalista Eurooppaa sotilaallisen sijaan. Euroopan unionia on edelleen demokratisoitava. Demokratisoimisen edellytyksenä on, että EU on suvereenien kansakuntien yhteistyön muoto, ei liittovaltio.
Hammaslääkäriin on saatava kaikkialla aikoja kohtuullisen ajan kuluessa. Nyt kuntakohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi Tampereella hammaslääkäripalvelut ovat kroonisesti tukossa.
Ilmastonmuutos
Vaikka ilmastonmuutos ei koske rajuimmin Suomea, on meillä oltava solidaarisuutta myös maailman muita ihmisiä kohtaan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti tropiikin kehitysmaat ja pienet saarivaltiot, joilla on huonot mahdollisuudet sopeutua muutokseen mukanaan tuomaan kuivuuteen, ruokapulaan ja tautiepidemioihin.
Teollisuuden mielestä yksipuolinen sitoutuminen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eikä EU:n pidä asettaa itselleen kilpailijamaita pidemmälle meneviä vaatimuksia tai rajoituksia. Kaikille pitäisi olla jo selvää, että teollisuusmaissa on vähennettävä päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastonmuutosta halutaan rajoittaa siedettävälle tasolle. Tähän tavoitteeseen pitää sitoutua kaikkien, mutta ilman edelläkävijöitä se tuskin onnistuu.
Omassa kotikaupungissani Tamperella ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoittaa ainakin joukkoliikenteen rajua kehittämistä, energiapihiä rakentamista, lähiruuan suosimista ja tuulivoiman lisäämistä kaupungin energiankäytössä.
Jalkapallo
Pirkanmaallakin on tuhansia junnuikäisiä jalkapallon harrastajia – meidänkin perheessä kaksi. Lasten harrastukset tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle kotia. Siksi olisi suurten monitoimihallien rakentamisen sijasta suunnattava resurssit lähiöiden pikkukenttien kunnostamiseen, joissa valtaosa lasten jalkapalloharrastuksesta tapahtuu. Kouluihin pitää ostaa reilun kaupan palloja - emmehän halua, että suomalaislasten harrastus estää lasten koulunkäynnin jossain toisaalla.
Joukkoliikenne
Julkisen liikenteen kilpailuttaminen on laskenut kustannustasoa mutta myös palvelutasoa monissa kaupungeissa. Kilpailuttaminen on huonontanut myös henkilöstön asemaa. Yksityisautoilun suuri ja yhä kasvava määrä johtaa jo nyt asukkaiden elämänlaadun heikkenemiseen ja terveyden vaarantumiseen. Yksityisautoilu on myös sosiaalisesti eriarvoistavaa: kohtuullinenkin auto on suuri investointi, johon vähävaraisilla kaupunkilaisilla ei ole mahdollisuutta. Oma auto on tarpeen maaseudulla, missä ihmisiä on vähän ja välimatkat pitkiä. Sen sijaan kaupungeissa julkisesta liikenteestä ja kevyen liikenteen väylistä tulee tehdä niin houkuttelevia, ettei yksityisautoiluun ole enää tarvetta. Ilmastonmuutoksen vuoksi joukkoliikenne on entistä tärkeämpää ja sen tukea tulee nostaa. Tampereen kaltaisissa suurissa kaupungeissa on realistista suunnata yhä suurempi osa liikenteestä raiteille.
Jätteenpoltto
Jäteongelma kasvaa edelleen. Ratkaisuksi on esitetty jätteiden polttoa yhä enenevässä määrin. Se voi osaltaan olla järkevääkin, jos teknologia mahdollistaa saasteettoman polttamisen ja energia voidaan hyödyntää. Ongelmana on kuitenkin se, että jos uusiin polttolaitoksiin investoidaan, sitoudutaan samalla tuottamaan nykyinen ylisuuri määrä jätettä seuraavina vuosikymmeninä, muuten investoinnit eivät ole kannattavia eikä laitoskapasiteettia hyödynnetä. Jätteidenpoltto ei kannusta jätemäärän vähentämiseen ja kierrätykseen. Jäteongelman ratkaisemiseksi on pakko tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät jätteitä ja tehostavat kierrätystä.
Erilaiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeä aktiivisuuden väylä. Niitä tulisikin entistä enemmän kutsua kuultavaksi päätöksenteossa. Esimerkiksi kilpailutuksissa tulisi aina kysyä myös ammattiliittojen mielipidettä, terveyskysymyksissä alan järjestöillä on korvaamatonta asiantuntemusta ja niin edelleen.
Tärkeää on tukea entistä enemmän myös nuorten harrastusyhdistyksiä, joilla on pienet resurssit toimia. Tarvitaan esimerkiksi kansalaistaloja ja muita tiloja, joissa on mahdollista harrastaa pelejä, elokuvien katselua ja yhdessäoloa. Näiden yhdistyksille avoimien paikkojen pitää olla lähellä toimintaan osallistuvia nuoria.
Kehitysmaiden velat on annettava anteeksi ja kehitysapumäärärahat nostettava vähintään YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin tasolle. Erityistä huomiota pitää kiinnittää kehitysyhteistyön laatuun ja siihen, että hankkeita ei tehdä Suomen talouden hyötymisen ehdoilla vaan niin, että niistä on suurin hyöty kumppanimaassa. Kehitysapu ja velkojen mitätöinti eivät kuitenkaan yksin riitä. Maailmankaupan vääryydet on oiottava. Tarvitaan toisenlainen kansainvälinen talousjärjestelmä ja reilut pelisäännöt kaupankäynnille.
Kirjastot
Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli. Valtio tukee uusien kirjastojen perustamiskustannuksia aiempaa vähemmän. Myös kirjastojen kirjamäärärahat ovat nykyisellään riittämättömät, eikä kaikkia tarpeellisia uutuuskirjoja voida hankkia. Lisärahoitusta tarvitaan! Sivukirjastoja ei saa lakkauttaa, sillä ne ovat monen asuinalueen henkireikä.
Kirjastot tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden yhteiseen ajan viettämiseen ilman kaikkialle levinnyttä kaupallisuutta. Kirjastot voivat toimia pieninä kulttuurikeskuksina, joissa kirjojen lisäksi on näyttelyitä, luentotilaisuuksia ja muuta yleishyödyllistä toimintaa.
Koulut
Peruskoulu on arvokas asia, mutta kehittämistä on siinäkin. On hyödyllistä, että kaikki oppilaat voivat toimia yhdessä toisiaan tukien ja myös heikommista huolehtien. En usko koulujärjestelmämme syrjivän huippuoppilaita; suurempi ongelma ovat kelkasta aikaisessa vaiheessa putoavat. Suomalainen kulttuuri ihannoi työntekoa aikaisesta aamusta lähtien. Mitään järkevää perustetta sille ei ole, semminkin, kun kaamosaikaan aurinko herää vasta paljon ahkeria suomalaisia myöhemmin. Erityisesti yläaste- ja lukioikäisille aikaiset herätykset ovat työläitä. Osittain syynä on nuorisokulttuurin ja koko yhteiskunnan muuttumien iltapainotteiseksi, mutta kyse on myös biologisista tekijöistä. Koulussa ollaan väsyneitä ja opiskelu koetaan epämiellyttävänä. Koulujen alkamisajan siirtäminen tuntia myöhemmäksi helpottaisi aamuista opintojen aloittamista.
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen lähentäminen on tervetullutta. Kaikille ei ylipäätään kirjojen pänttääminen kuitenkaan sovi, joten nuorten pitäisi voida oppia myös esim. työssä oppimisen kautta.
Kriisiperheet
Esimerkiksi vanhemman päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta tai väkivaltaisuudesta kärsivät lapsiperheet vaativat sosiaalitoimelta erityistä huomiota. On varmistettava lapsille mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö niillä eväillä, jotka on käytettävissä. Joissakin kunnissa on saatu hyviä kokemuksia lapsille rakennetuista turvarenkaista: yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa katsotaan naapureita tai sukulaisia, jotka tukevat lasta ja joiden luokse lapset osaavat tarvittaessa mennä. Kriisiperheille voitaisiin myös tarjota lastenhoitopalvelua, joka kävisi vaikkapa kerran viikossa tarkistamassa, että kaikki on kunnossa ja antaisi samalla vanhemmalle mahdollisuuden hoitaa omia asioitaan.
Vuokra-asuntojen jakoperusteissa pitää huomioida entistä paremmin vuoronumeron lisäksi myös sosiaalisia tekijöitä ja erityisesti lasten hyvinvointia. Esimerkiksi avioerotapauksessa voi olla lasten etu, että kotoa pois muuttavalle vanhemmalle löytyy asunto suhteellisen läheltä. Lyhyet välimatkat helpottavat kasvatusvastuun jakamista silloinkin, kun ei enää asuta yhdessä. Myös tuleva sijaiskotilapsi tulee huomioida myönnettävän asunnon koossa.
Lapsen huostaanotto on äärimmäinen keino, jota tulee käyttää vain painavin perustein. Sijaisperhe on kunnalle taloudellinen ja usein myös huostaanotetulle lapselle inhimillisin asumismuoto. Koulutus ja neuvonta on monien sijaisvanhempien mielestä edelleen liian vähäistä.
Kulttuuri
Omaehtoista ja pienryhmien kulttuuritoimintaa pitää tukea nykyistä voimakkaammin. Rahojen mennessä suurimmille teattereille ja kulttuurilaitoksille jäävät pienteatterit, kulttuurilehdet ja harrastusryhmät liian vähälle huomiolle. Suomessa on tuhansia pieniä ryhmiä, jotka toteuttavat monimuotoista kulttuuritoimintaa.
Lapset ja lapsiperheet
15 viime vuoden aikana köyhyydessä elävien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut. Lapsiperheiden etuudet ovat pahasti jälkeenjääneitä ja esimerkiksi lapsilisien reaaliarvo on laskenut. Lapsilisiin tarvitaan tasokorotus ja ne on sidottava indeksiin. Tasokorotuksesta eivät kuitenkaan hyödy toimeentulotukea saavat perheet, joilta lisät leikataan pois. Toimeentulotukilakia pitää muuttaa niin, että lapsilisät olisivat etuoikeutettua tuloa.
Lapset on otetettava mukaan vaikuttamaan. He ovat keskeinen palvelujen käyttäjäryhmä ja esimerkiksi päivähoitopalvelujen parhaita asiantuntijoita. Pienten lasten vanhemmat ovat sidottuja kodin piiriin, usein ilman aikuiskontakteja. Olisikin perustettava lähiöihin lapsiystävällisiä kohtauspaikkoja, joissa voisi tavata naapureita ja vaikkapa juoda kupposen reilun kaupan kahvia.
Lentomelu
Satakunnan lennosto aiheuttaa harmia lähellä asuville. Joltain perheeltä on mennyt pahimmillaan ikkunat rikki ja perhepäivähoitajat valittavat, että lapsia ei voi nukuttaa ulkona. Ongelmien syynä ovat ne kirotut Hornetit, joiden ostamista kyllä minäkin aikanaan vastustin (vaikka ei sitä minulta kysytty...). Niihin kun ei kuulemma voi asentaa äänenvaimennusta taktisia ominaisuuksia huonontamatta. Olen ehdottanut, että sotilaskoneet voisivat pitää tauon lentämisessä ainakin lasten päiväuniaikaan.
Yhteiskunnan tukeman liikunnan pääpaino tulee olla harrastustoiminnassa ja siinä erityisesti lapsissa ja nuorissa. Tällä hetkellä niin ei ole. Esimerkiksi aikuisten ja ammattilaisten käyttämiin liikuntatiloihin ja stadioneihin satsataan valtavia resursseja, kun taas nuorten käyttämät kentät on monin paikoin laiminlyöty. Urheilun resursseja jaettaessa on huomioitava myös sukupuolten välinen tasa-arvo. ”Tyttöjen lajeihin” ja ”poikien lajeihin” pitää löytyä yhtä paljon panostusta.
Lähiöt
Lähiöistä pitää löytyä keskeiset palvelut kävelymatkan päästä. Pienten lasten vanhemmat ovat sidottuja kodin piiriin. Päivän kohokohta voi olla toisten vanhempien tapaaminen leikkipuiston loskaisella hiekkalaatikolla. Ulkoilu toki kunniaan, mutta olisi myös perustettava lähiöihin lapsiystävällisiä kohtauspaikkoja, joissa voisi tavata naapureita ja vaikkapa juoda kupposen reilun kaupan kahvia.
Lääkäripalvelut
Lääkärien määrä on edelleen liian vähäinen. Tavoitteena tulisi olla yksi lääkäri 1 500 asukasta kohti, kun suhde on nyt 1/2 000. Köyhässä Kuubassa omalääkärillä on noin 180 asukasta hoidettavanaan. Ulkoistaminen ja ostopalvelut eivät ratkaise ongelmia. Kun on kysymys pysyvästä ja oletettavasti kasvavasta palveluntarpeesta, olisi mieluummin palkattava terveyskeskuksiin omia lääkäreitä. Ostopalvelua voidaan käyttää vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi korjaamaan väliaikaista sijaispulaa.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajia ei pidä nähdä suomalaisia paikkaavana työvoimaresurssina, vaan yksilöllisinä ihmisinä. Maahanmuuttajien kotouttaminen edellyttää monikielisiä palveluja, mutta myös innostuneita suomalaisia kummiperheitä. Kouluissa ja tarhoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota suvaitsevaisuuteen, tulevat polvet kasvavat huomattavasti meitä kansainvälisempään ilmapiiriin. Maahanmuuttajien syrjintään työmarkkinoilla on puututtava.
On muistettava, että varsinaisten maahanmuuttajien lisäksi Suomessa on paljon lyhytaikaisia siirtotyöläisiä. He eivät välttämättä halua kotouttamispalveluihin, mutta heidänkin oikeutensa pitää kyetä turvaamaan.
Metsähallitus
Metsähallituksen liikelaitosluonne on poistettava. Kokemus on osoittanut, että metsien suojeluvelvoite ja tulostavoitteet eivät mahdu samaan instituutioon: Metsähallituksen velvollisuuksiin kuuluu luonnon monimuotoisuuden varjelu, mutta yritysluonteensa vuoksi se hakkaamaan alueita, jotka on itse määritellyt suojeltaviksi.. Voiton tuottamisen sijasta Metsähallituksen ensisijaiseksi tehtäväksi pitää nostaa palvelujen tuottaminen; sen pitää saattaa riittävän suuri osa valtion maista virkistyskäyttöön.
Mielenterveys
Mielenterveyspalvelujen tulee olla viiveettä kaikkien tarvitsijoiden ulottuvilla. Samaan aikaan tulee kuitenkin kehittää sellaista yhteisöä, jossa henkinen pahoinvointi on harvinaisempaa. Suomen vakavin uhka on, että joka kymmenes tarhaikäinen tarvitsee ammattiapua mielenterveysongelmiin. Luvuissa kuvastuu se todellisuus, jossa lapsemme kasvavat: perheiden vaikeutunut taloudellinen tilanne, lisääntynyt päihteiden käyttö, vanhempien pidentyneet työpäivät, lapsivihamielinen julkinen tila.
Nato-jäsenyys
Nato ei ole pelkkä puolustusliitto, vaan sotilasliitto, joka on antanut itse itselleen oikeuden hyökätä muihin maihin myös ilman YK:n valtuutusta. Näin se on Yhdysvaltojen ulkopolitiikan väline, josta Suomen pitää pysyä erossa kaikissa tilanteissa. Olen valmis sulkemaan Nato-oven kokonaan.
Suomalainen neuvolajärjestelmä on valtava saavutus ja ehkä tärkein osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Neuvolasysteemi on taloudellisesti järkevä, koska neuvontapalvelu ja säännölliset tarkastukset vähentävät vaikeita ja kalliita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Silti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ei sijoiteta ja laskusuhdanteessa siitä leikataan kaikkein herkimmin. Nykyään synnytysvalmennukseen pääsevät monissa paikoissa vain ensisynnyttäjät ja poikkeustapauksessa pariskunnat, joissa mies odottaa ensimmäistä lastaan. Jopa tämän valmennuksen lopettamisesta keskustellaan. Lopettamisen sijaan olisi kuitenkin saatava synnytysvalmennus jälleen kaikkien halukkaiden ulottuville. Myös pienten lasten neuvolakäynneistä on tingitty.
Omaishoidontuki
Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä ja saavat siitä sikamaisen huonoa palkkaa. Omaishoidontuesta on tehtävä subjektiivinen oikeus ja tuen määrän on oltava riittävä. Vielä rahaakin tärkeämpää on omaishoitajien tukipalvelujen kehittäminen ja tukirenkaiden organisointi. Lakisääteisiä vapaapäiviä jää käyttämättä. Tilapäishoidon mahdollisuuksia pitää kehittää monipuolisimmiksi ja omaishoitoperheen tarpeita vastaaviksi.
Opintotuki
Opintotukeen tarvitaan reilu tasokorotus. Opintorahaa pitää korottaa ja lainan osuutta vähentää. Opiskelijat pitää myös saada ympärivuotisen yleisen asumistuen piiriin. Luonnollisesti opintotuki on myös sidottava indeksiin, jolloin se nousisi elinkustannusten noustessa. Vanhempien tuloilla ei pidä olla mitään vaikutusta itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen.
Osallistuminen
Ihmiset tulisi saada osallistumaan entistä enemmän päätöksentekoon, ei vain äänestämällä tai kertomalla mielipiteitä nettikyselyissä, vaan myös ideoimaan ja kehittämään kotikuntaansa ja koko maata. Myös lapset on päästettävä mukaan vaikuttamaan. He ovat keskeinen kaupungin palvelujen käyttäjäryhmä ja esimerkiksi päivähoitopalvelujen parhaita asiantuntijoita. Erilaisten kokeilujen mukaan hyvinkin pienet osaavat kertoa, mikä heidän mielestään on hyväksi. Esimerkiksi Tampereella koulureittien turvallisuutta on kysytty koululaisilta itseltään. Hervannassa ja Atalassa aikuiset kulkivat koululle johtavat reitit yhdessä lasten kanssa havainnoiden korjaustarpeita. Tai sitten ekaluokkalainen voi piirtää karttaan pääkallon niihin kohtiin, jotka hänestä ovat koulutien vaaranpaikkoja.
Ostopalvelut
Ostopalveluista on tullut muotia, vaikka niiden hyödyt ovat kyseenalaisia. Kaikki pysyväisluonteiset julkiset palvelut pitää hoitaa omien työntekijöiden voimin. Ei ole kohtuullista jakaa verorahoja esimerkiksi monikansallisten yritysten voittoihin. Ostopalveluita pitäisi käyttää vain satunnaiseen palvelun tarpeeseen. Ostettaessa pitää varmistaa, että alhainen hinta ei johdu työntekijöiden oikeuksien polkemisesta.
Perustulo
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on hankala erityisesti
pätkä- ja
vuokratyöntekijöille, joilla on toisinaan tuloja ja toisinaan
tarvetta tuelle. Myös
sosiaaliturvan matalataso on ongelma esimerkiksi opiskelijoiden ja
pieneläkeläisten kohdalla. Tavoitteeksi pitää ottaa
riittävä perustulo kaikille.
Perustulomalli on suunniteltava huolellisesti; sitä ei saa
käyttää perusteena
sosiaaliturvan alasajolle. Perustulon tarkoitus ei ole
myöskään rikastuttaa
rikkaita, vaan siihen on yhdistettävä progressiivinen
verotus, joka käytännössä
merkitsee sitä, että suurituloiset maksavat perustulon
veroina takaisin.
Päihde- ja huumehoitojen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Nyt tulisikin sijoittaa katkaisuhoidon jälkeiseen laitoskuntoutukseen, jotta katkaisu onnistuu todennäköisemmin ja samat ihmiset eivät kierrä hoidoissa yhä uudestaan. Erityisesti resursseja tarvitaan nuorten laitoskuntoutukseen. Kaikkein tärkein päihdehuollon ryhmä ovat odottavat äidit. Äidin huume- tai alkoholiriippuvuus on suuri uhka sikiön terveydelle. Raskaana olevien tulisikin päästä hoitoon välittömästi sitä halutessaan. Tuen on ulotuttava vielä synnytyksen jälkeiseen aikaan.
Päivähoito
Päivähoito on jokaisen lapsen oikeus, johon vanhempien tilanteen ei pidä vaikuttaa. Niille, jotka käyttävät päivähoitoa työstä johtuen järjestelmän ongelma on, että se on tehty vakaassa työsuhteessa olevia ihmisiä varten. Esimerkiksi meillä Tampereella on uusi sääntö, jonka mukaan vanhempien pitää pystyä ilmoittamaan päivähoidontarpeensa viisi kuukautta etukäteen. Kuinka monessa lapsiperheessä molemmat vanhemmat ovat ennakoitavassa, vakituisessa työsuhteessa? Tänä päivänä suuri osa nuorista perheistä opiskelee, käy töissä ja on työtön tai vanhempainlomilla vuorotellen.
Pätkätyöt
Työelämä on suuremmassa murroksessa kuin aikoihin. Yleinen koulutustaso nousee, mutta pätkä-, silppu- ja vuokratyöt lisääntyvät. Vaaditaan uusia ratkaisuja: Epätyypillisillä työsuhteilla kikkailu on estettävä ja pysyvät työpaikat vakinaistettava. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on hankala pätkä- ja vuokratyöntekijöille, joilla on toisinaan tuloja ja toisinaan tarvetta tuelle. Tavoitteeksi pitää ottaa riittävä perustulo kaikille.
Varsinaisesta rauhankasvatuksesta on kouluissa pitkälti luovuttu; tilalle on tullut yrittäjyyskasvatus. Koulujen tarjoama kansainvälisyyskasvatus on usein epämääräistä ja siltä puuttuu yhtenäinen eettinen pohja. Rauhankasvatuksen tavoitteena on korvata nykyinen väkivallan kulttuuri rauhan kulttuurilla, jossa pyritään pysyvän rauhan luomiseen ja etsitään vaihtoehtoisia keinoja ihmisten ja valtioiden turvallisuuden takaamiseen nykyisen aseisiin ja voimaan perustuvan turvallisuuden tilalle. Opetuslaitoksella on vastuullinen rooli rauhankasvatuksen toimeenpanossa. On tärkeää herättää opettajat ymmärtämään tehtävänsä, mutta myös tukea heitä tässä työssä. Kouluissa tarvitaan valmista rauhankasvatuksen aineistoa ja työvälineitä toiminnan tueksi. Rauhankasvatusta ei voi kuitata yhdellä teemapäivällä tai –viikolla.
Ruoka
Terveellinen, puhdas ja turvallinen ruoka on yksi tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä, vaikka siitä ei julkisuudessa puhuta yhtä paljon kuin politiikan ”kovista” kysymyksistä. Köyhillä ei ole varaa ostaa aina laadultaan parasta tai lähellä ekologisesti tuotettua ruokaa. Ruuan arvonlisäveroa pitääkin alentaa. Se hyödyttäisi suoraan pienituloisia, joiden rahoista huomattava osa kuluu ruokaan. Julkisissa palveluissa, erityisesti tarhoissa ja kouluissa, pitää voida suosia luomu- ja lähiruokaa sekä reilun kaupan tuotteita. Kouluruokailun pitää pysyä maksuttomana ja sitä pitää laajentaa. Koulujen pitäisi tarjota vapaaehtoinen, maksuton aamiainen lapsille.
Seksityö
Kriminalisointikeskustelussa esiin noussut ajatus naisesta puolustuskyvyttömänä uhrina on hyvin vanha ja hyvin seksistinen. Kun vaaditaan alaikäisten suojalakeja myös naisille, nähdään heidätkin jälleen holhouksenalaisina. Seksityöntekijöiden asemaa pitää parantaa takaamalla heille samat ihmisoikeudet ja turvallisuus kuin muillekin. Maailmanlaajuista seksikauppaa voidaan hillitä vain taistelulla parempien elinolojen puolesta. Kaupalliseen seksiin liittyvistä ongelmista päästään eroon, kun luodaan yhteiskunta ja maailma, jossa kenenkään ei ole pakko myydä seksiä, mutta ne jotka päättävät sitä tehdä, saavat samat työntekijöiden oikeudet kuin muutkin työläiset.
Sosiaalinen luototus
Sosiaalista luototusta pitäisi kokeilla koko Suomessa nykyistä laajemmin. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa kaupunki myöntää pieniä lainoja henkilöille, jotka eivät voi köyhyyden tai luottotietomerkintöjen vuoksi saada lainaa pankista. Sosiaalisen luototuksen ideana on ennaltaehkäistä talousongelmia ja sen avulla ihmiset ovat esimerkiksi maksaneet vuokrarästejä tai hoitaneet läheisen kuolemasta koituvia menoja. Järjestelmästä on saatu monessa kunnassa hyviä kokemuksia ja Helsingissä siitä saadut korot ovat suuremmat kuin luottotappiot. Välillisesti säästöt ovat vielä suuremmat, kun kriisi ei aja ihmistä toimeentulotuen piiriin.
Kun tutkitaan jonkin hankkeen, lain tai vaikka talousarvion sukupuolivaikutuksia, niin suvataan. Kyse on vavista eli sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta osaksi arkista päätöksentekoprosessia. Se on mielestäni toteutettava ensin julkisella sektorilla ja myöhemmin myös yksityisellä. Suvaus ei ole sama asia kuin nyt jo lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma. Siinä missä tasa-arvosuunnitelmassa puututaan lähinnä yksikön tai toimialan henkilöstökysymyksiin, suvauksessa yritetään huomioida ja ennakoida laajemmin jonkin hankkeen sukupuolivaikutuksia, niin välittömiä kuin välillisiäkin. Valtavirtaistamisen kohteena eivät siis ole miehet tai naiset ryhmänä, vaan organisaation rakenteet ja prosessit.
Sähkön hinta
Sähkön hinta on noussut rajusti. Nyt kuluttaja maksaa laskussaan sähkömonopolien miljardivoitot. Sähkön kulutusta pitää vähentää, mutta hinnoittelun pitää olla oikeudenmukaista, koska pienituloisille kuluttajille on tärkeää, että kotitaloussähköä saa kohtuullisella hinnalla. Maailmalla on hyviä esimerkkejä onnistuneesta sähkönsäästöstä hintaohjauksen keinoilla. Järkevintä olisi porrastaa kotitalouksien sähkövero niin, että paljon sähköä kuluttavat maksavat suurempaa veroa perustason ylittävältä osalta. Sähkön käyttöä lämmitykseen pitää vähentää. Sähkömonopolien miljardivoitot ja optiot tulee verottaa yhteiskunnan käyttöön.
Tekijänoikeuslaki
Paljon
keskustelua herättäneen uuden tekijänoikeuslain
käsittelyssä puututtiin
pitkälti vain yhteen
käsittämättömään ylilyöntiin eli ns.
häpeärangaistukseen.
Kuitenkin laki kokonaisuutena ilman häpeärangaistustakin on
ongelmallinen ja
tulevan eduskunnan pitäisi valmistella se uudelleen.
Nykyisellä lailla ei turvata niinkään esimerkiksi
muusikkojen oikeuksia kuin suurten ohjelmistofirmojen kaupallisia etuja.
Tekijänoikeuslailla
ei
pidä estää musiikin tai elokuvien kopiointia
omaan käyttöön.
Säädöksiä on lievennettävä myös kun
on kyse sellaisesta levityksestä, jossa
tekijänoikeuslailla suojatun aineiston levittäjä ei tee
sitä kaupallisessa
mielessä eli ei itse hyödy rahallisesti toisten
työstä. Erityisesti on
kiinnitettävä huomio ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen,
kuten
sananvapauteen. Vapaassa yhteiskunnassa ei mielestäni pidä
kieltää tiedon
levittämistä esimerkiksi kopiosuojauksien purkamisesta.
Toimeentulotuen määrärahojen pitäisi olla niin riittäviä, että myös harkinnanvaraista tukea voidaan myöntää, kun asiakkaalla on siihen tarve. Viimesijaiseksi tarkoitetusta tuesta on monille tullut ensisijainen. Muuta kautta saatavan perusturvan pitäisi olla niin korkea, että toimeentulotukeen ei tarvitse nykyisessä laajuudessa turvautua.
Turvallisuus
Ihmiset kokevat yhä enemmän monenlaista turvattomuutta. Ei ole samantekevää, millä keinoin siitä koetetaan päästä eroon: Jos slummiutuminen lisääntyy, korjataanko sitä sekoittamalla asumismuotoja vai rakentamalla muureja parempien alueiden ympärille? Jos nuorisorikollisuus kääntyy kasvuun, kannattaako satsata uusiin nuorisotiloihin vai lisätä poliisien vakansseja? Jos pyörät pelottavat, kielletäänkö pyörillä ajaminen vai tehdäänkö lisää pyöräteitä? Nykyisen politiikan jatkuessa tuloksena on väistämättä tuloerojen voimakas repeäminen, joka helposti johtaa eri kuntien, kaupunginosien tai niiden asukkaiden väliseen eriarvoisuuteen. Isot tuloerot lisäävät turvattomuutta, koska ne eriyttävät ihmisiä myös monen muun asian suhteen. Siksi olisi pyrittävä siihen, että kaikilla on mahdollisuus pärjätä ja keltään ei puutu kaikkein välttämättömintä.
Työajan lyhentäminen
Toisilla ei ole työtä ja toiset uupuvat työtaakkansa alle. Työn jakaminen ja työajan lyhentäminen on otettava määrätietoiseksi tavoitteeksi. Työelämän pitää joustaa työntekijän ehdoilla eikä muun elämän pidä olla alisteista työelämälle.
Vanhustenhuolto
Lehmiä pitää lain mukaan kesällä ulkoiluttaa, mutta laitoksissa olevia vanhuksia ei. Olisiko jo vanhustensuojelulain aika? Tampereella Koukkuniemen tapaus on osoittanut, missä tilassa palvelumme voivat olla. Vanhuksille on taattava arvokas elämän ehtoo. Vanhainkodeissa pitää olla riittävästi henkilökuntaa tarjoamassa inhimillistä ja yksilöllistä palvelua asukkaille. Myös kotona asumisen mahdollisuuksia pitää edelleen kehittää tukipalveluita parantamalla.
Vapaat
ohjelmat
Yhteiskunnan
tulee tukea ns. avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka ovat vapaasti
kaikkien
käytettävissä. Nykytilanteessa esimerkiksi hallinnossa
on sitouduttu pitkälle
yhteen monopoliaseman omaavaan ohjelmistotoimittajaan. Se on uhka
sekä
demokratialle että avoimelle yhteiskunnalle, koska esimerkiksi
asiakirjat eivät
ole kaikkien saatavilla. Erityisen ongelmallisena pidän myös
sitä, että
koulujen atk-opetuksessa tukeudutaan yhden ylikansallisen yrityksen
tuottamaan
järjestelmään, jolloin kouluista tulee yritysmaailman
sponsoreita ja monopolin
edistäjiä. Mielestäni on tehtävä kaikki
mahdollinen elinympäristömme
kaupallisuuden vähentämiseksi. Linuxilla ja muilla vapailla
ohjelmilla on
tärkeä merkitys myös globaalin tasa-arvon
rakentamisessa. Niitä voidaan
hyödyntää köyhissä maissa, joissa ei ole
mahdollisuutta kaupallisten ohjelmien
laajamittaiseen käyttöön lisenssimaksujen vuoksi.
Tarvitaan oikeudenmukainen verouudistus: Veroja on nostettava, mutta niin, että pääoma- ja osinkotuloja verotetaan nykyistä voimakkaammin – saman progressiivisen asteikon mukaan kuin muitakin tuloja. Verojen kevennykset on suunnattava ruuan arvonlisäveroon ja kaikkein pienimpiin tuloihin. Varallisuusvero on palautettava. Säästöjen, kilpailuttamisen ja veronalennusten sijaan voisivat siihen kykenevät maksaa iloisena veroja, jotta julkiset palvelut turvataan.
»Linkkivinkki: www.iloisetveronmaksajat.org
Ydinvoima
Ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena lisäydinvoiman väitetylle tarpeelle. Ydinvoima ei kuitenkaan edistä kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Olen ehdottomasti lisäydinvoiman rakentamista vastaan. Ydinvoima voi olla vähäpäästöistä, mutta ei ympäristöystävällistä. Myös suomalainen ydinvoima saastuttaa uraanikaivoksilla eri puolilla maailmaa. Suomen pitäisi ottaa johtorooli kestävän energiateknologian kehittäjänä.
Yksinäisyys
Suomi on täynnä yksinäisiä ihmisiä. Yksinäisyyden vähentäminen edellyttää yksityisten ihmisten tarmokkuutta ja yhteisöllisyyden rakentamista. Joissain tapauksissa kuitenkin myös julkisen vallan tulisi osallistua: Huono kunto voi estää vanhuksen tai vammaisen liikkumisen ihmisten parissa. Erityisesti vanhuksille määrätään helposti masennuslääkkeitä yksinäisyyteen, vaikka paras lääke olisi mahdollisuus ulkona liikkumiseen ja toisten ihmisten tapaamiseen. Pienten lasten vanhemmat ja omaishoitajat ovat usein huollettaviensa takia sidottuja kodin piiriin, jossa ei välttämättä saa jutella päivän aikana kuin kaupan kassan kanssa. Olisikin perustettava lähiöihin lapsiystävällisiä kohtauspaikkoja, joissa voisi tavata naapureita ja vaikkapa juoda kupposen reilun kaupan kahvia.
Yksityistäminen
Yksityistämisestä voidaan saada (ainakin aluksi)
säästöjä sitä
kautta, että erityisesti naisvaltaisilla aloilla yksityisen puolen
työehdot
ovat selkeästi julkista heikommat. Palvelujen laatua on vaikea
valvoa, joten
enemmän keskitytään hintojen vertailuun. Pitäisi
muistaa, että yksityistäminen,
ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ovat ideologisia valintoja,
eivät
välttämättömyys. Mielestäni palvelut
pitää tuottaa julkisella sektorilla ilman
voitontavoittelua niin, että ne ovat käyttäjille
ilmaisia tai edullisia,
laadultaan hyviä ja tuotettu niin, ettei tehokkuutta revitä
työntekijöiden
selkänahasta. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei panna
kuntoon
yksityistämällä vaan lisäämällä
henkilökuntaa. Jos Suomi olisi samalla tasolla
muiden pohjoismaiden kanssa, meillä olisi julkisen sektorin
töissä 200 000
ihmistä nykyistä enemmän.
Erityisesti vihreät ovat ajaneet "saastuttaja maksaa" –näkemystä voimakkaasti. Ekologisella verotuksella voidaan rahoittaa ympäristön suojeluun liittyviä toimia, mutta itsessään se ei ratkaise ympäristöongelmia. Vaikka kuinka verotamme päästöjen aiheuttajaa, ilmaston lämpeneminen ja saastuminen jatkuu, jos verotus ei johda päästöjen vähenemiseen. Yksi hyväksi koeteltu vaihtoehto on normiohjaus. Saasterajoituksia tulee voida tehostaa riittävän suurilla uhkasakoilla, jotta luontoystävällisemmän tekniikan kehittely ja hankinta käy kannattavaksi. Selvyyden lisäksi normien etuna on, että vaikka niitä on lähes mahdotonta sopia kansainvälisesti, on se kuitenkin helpompaa kuin yhtenäisestä verotuksesta sopiminen. Ympäristöperustainen verotus voidaan nähdä yhtenä suostuttelun keinona.
»Kuka olen?
»Blogi-päiväkirja
»Yhteiset asiat
»Kirjoituksia
»Ota yhteyttä
»Linkit