|

Yhteisöllisyys
Ihmisten
kaupunki on
toiveissani asuinpaikka, jossa kaikki huolehtivat toisistaan, mutta
osaavat myös ottaa apua vastaan. Nykyaikainen kaupunki on
elintason nousun myötä luopunut monista
yhteisöllisyyttä luovista käytännöistä.
Yhteiset tilat ja ajanviettopaikat takaisin!
Kaupunki voi myös omilla päätöksillään
osoittaa, kenelle se kuuluu. Suunnittelussa pitää ottaa
huomioon kaikkien kaupunkilaisten näkökulma. Torien ja
puistojen pitää soveltua niin lapsille, mummoille kuin
skeittareille ja liikuntavammaisille. Ja miksi yritysten mainokset
saavat hallita kaupunkikuvaa ja bussikatoksia? Eikö julkinen tila
kuuluisi meille kaikille?
Aktiivisuus
Aktiivisessa kaupungissa asukkaat ja järjestöt osallistuvat
päätöksentekoon. Demokratia ei ole vain
äänestämistä. Se on elämäntapa, jossa
omaa hyvinvointia lisätään huolehtimalla toisista.
Siihen kuuluvat asukastoimikunnat, vapaaehtoistyö,
järjestöt ja harrastustoiminta. Ihmisten kaupungissa asukkaat
perustavat lähiruokapiirejä, suunnittelevat
leikkikenttiä ja järjestävät kaupunginosafestareita.
Edustuksellisen
demokratian lisäksi pitää kehittää suoria
keinoja vaikuttamiseen. Se voi tarkoittaa asukasdemokratiaa kaupungin
asuntoihin ja vanhainkoteihin tai työpaikkademokratiaa
virastoihin. Kansalaiskuuleminen pitää ottaa
käyttöön myös muissa kuin nykyisin
lakisääteisissä asioissa. Yksi huomiotta
jäänyt kuultavien ryhmä ovat lapset –
koulutusjärjestelmän, harrastusmahdollisuuksien ja
päivähoidon parhaat asiantuntijat.
Vastuu
Vapautta ei voi olla ilman vastuuta. Kaupungilla on vastuu kaikista
kaupunkilaisista – myös niistä, jotka eivät
päätöksenteossa saa ääntään
kuuluviin. Se tarkoittaa myös vastuullista politiikantekoa.
Todellista vastuunkantoa ei ole sellainen
säästöpolitiikka, jossa mm. sosiaali- ja terveyspalvelut
tietoisesti alibudjetoidaan eli niihin myönnetään
talousarviossa vähemmän rahaa kuin tarve
edellyttää.
Kaupungilla on vastuu myös työntekijöistään,
jotka pyörittävät elintärkeitä kunnallisia
palveluita. Henkilökuntaa pitää palkata
riittävästi ja vakituisiin työsuhteisiin.
Kaupunkiorganisaatio ei ole mikään
ympäröivästä maailmasta erillinen saareke. Sen on
huolehdittava kestävästä kehityksestä ja
varmistettava, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat
myös alihankinnoissa. Kaupunki voi päättää,
käyttääkö se ihmisoikeusrikkomuksia tukevien
yritysten ja maiden tuotteita vai pyrkiikö se valinnoillaan
ohjaamaan kehitystä eettiseen suuntaan. Pidetään huolta,
että Tampereesta tulee globaali osallistuja – ei
vapaamatkustaja.
Anna Kontula
Vasemmistoliiton kunnallisvaaliteesit
Vasemmistoliiton
unelmakunnassa toteutuvat vapaus, tasa-arvo ja kestävä
kehitys. Vaalit on tilaisuutesi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten
toimii sinun yhteisösi - kaupunki, kylä, kortteli,
lähiö, kerrostalo... Äänestämällä
lokakuun kunnallisvaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaita vaikutat
inhimillisemmän lähiympäristön puolesta.
Suomi elää vaurautensa huipulla. Vasemmistoliiton
mielestä tästä vauraudesta on jaettava hyvää
kaikille ja luotava mahdollisuudet ihmisarvoiseen
elämään kaikille. Lapsiperheille, yksinhuoltajille,
opiskelijoille, työttömille, työtätekeville,
vanhuksille, maahanmuuttajille – kaikille.
Tarvitaan tahtoa, oikeita päätöksiä ja
päättäväisiä ihmisiä tekemään
niitä. Juuri sinun äänesi voi ratkaista sen, kuka
valitaan.
Palvelut
Vasemmistoliitto haluaa vaikuttaa kunnallisvaaleissa siihen, että
kunnalliset palvelut ovat tukena koko elämän ajan. Vauvasta
vaariin – tuloista ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Suomessa on mahdollisuus laittaa esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalvelut kuntoon niin, että jokainen saa tarvitessaan
huolenpitoa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Ja kun kunta
itse suunnittelee ja vastaa omista palveluistaan, ne koituvat myös
parhaiten kuntalaisten eduksi!
Lähidemokratia
Vasemmistoliiton työn suunnan näyttävät
kuntalaisten toiveet. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden on oltava
itsestäänselvyyksiä valmisteluvaiheesta aina lopullisiin
päätöksiin asti. Päätöksenteolle on
jäätävä tilaa myös virkakoneiston
ulkopuolelle. Lähidemokratian keinoin kuntalaisilla on suoremmat
mahdollisuudet osallistua päätöksiin, joilla vaikutetaan
heidän elämäänsä ja
ympäristöönsä. Valtuustoihin tarvitaan uusia
ihmisiä ja uusia näkymiä. Valtuustoille on annettava
suurempi rooli suunnittelussa ja päätöksenteossa. Avuksi
voidaan ottaa myös neuvoa antavat kansanäänestykset.
Ympäristö
Vasemmistoliitto torjuu ilmastomuutosta ja parantaa joukko- ja
kevyttä liikennettä kunnissa. Jokaiseen kuntaan tarvitaan
oma, kokonaisvaltainen energiansäästöohjelma, jokaisessa
kunnassa on huolehdittava joukko- ja kevyen liikenteen toimivuudesta ja
jokaisessa kunnassa on rakennettava sekä kaavoitettava
ympäristöystävällisesti. Tiivis rakentaminen
palvelee paremmin ihmisiä ja jättää tilaa
luonnolle. Kierrättämisen on toimittava ja viheralueista on
pidettävä hyvä huoli.
Vasemmistoliitto sitoutuu koko voimallaan edistämään
asukkaiden hyvän arjen toteutumista koko maassa.
|
»Etusivu
»Kuka
olen?
»Blogi-päiväkirja
»Yhteiset
asiat
»Kirjoituksia
»Ota
yhteyttä
»Linkit
|