| Varottava, ettei lämpö karkaa | päävalikko |
|
Sunnuntaisuomalainen
29.11.2009 Toivon kaikkea hyvää niille, jotka löytävät tällaisen ihanteellisen yhteensopivuuden. Valtaosa meistä saa kuitenkin tyytyä vähempään. Joko tarpeistaan on tingittävä tai sitten suostuttava siihen, että intohimoista seksiä, touhukkaita perhelomia ja syvällisiä keskusteluja viinilasin ääressä tehdään eri ihmisten kanssa. Kun sanon tämän, minulta tavallisesti kysytään, kannatanko vapaita suhteita. Sillä kysyjä viittaa asetelmaan, jossa osapuolet sallivat toisilleen rinnakkaissuhteita. Käytännössä näidenkin suhteiden vapaus on tietenkin rajattua. Joillekin on hyväksyttävää pitää muita seksikumppaneita, kunhan niihin ei synny romanttista sidettä. Toisille taas sopii eroottisesti virittynyt ystävyys, mutta fyysinen akti varataan vain yhdelle. Joskus muille suhteille ei aseteta sen kummempia ehtoja kuin että ne eivät saa vaarantaa parin keskinäistä lämpöä ja lojaliteettia. Vapaan suhteen suuri dilemma on, että ihmissuhteet eivät koskaan ole ilmaisia. Niiden hintana on aina jonkinasteinen vapaudesta luopuminen, että joku välittää, että joku on kiinnostunut elämästäsi ja haluaa tietää, milloin tulet kotiin. Vaikka seksi ei edellytä rakkautta, myös jokainen seksikontakti sisältää emotionaalista ja eettistä vastuunkantoa. Tässäkin mielessä vapaus on siis ehdollista. Niin kutsuttuihin vapaisiin suhteisiin yleensä kuuluu, että pelisäännöistä päätetään yhdessä. Molempia tyydyttävän sopimukseen pääseminen ei välttämättä ole mikään yhden illan juttu, vaan saattaa edellyttää vuosienkin säätämistä. Avoimesti muita salliva asetelma synnyttää mustasukkaisuutta ja käytännön elämän haasteita. On sovittava ja opittava, mitä priorisoidaan ja miten aika jaetaan. Toisinaan ei neuvottelu juuri eroa niistä kinkereistä, joita kaikki tuoreet pariskunnat joutuvat käymään suhteessa työhön tai vaikkapa harrastuksiin; pitää päättää, mistä ja minkä verran on valmis tinkimään, että aikaa ja voimia riittää parisuhteesta huolehtimiseen. Jos on yksiavioisessa suhteessa hankaluutensa, ei se monen kanssa ole ainakaan helpompaa. Kun ihminen kokee rakkautensa uhatuksi, hän suojaa sydäntään ottamalla etäisyyttä. Lähipiirini vapaissa suhteissa mustasukkaisuutta yritetään ratkaista hienotunteisella vaikenemisella. Arkisessa kanssakäymisessä tiettyjen aiheiden välttelystä voi kuitenkin kasvaa muuri, vaikka kumpikaan ei sitä halua tai tavoittele. Vapaus on sitä, että ihminen kykenee löytämään ja toteuttamaan oman hyvinvointinsa kannalta parhaat ratkaisut. Suhde on vapaa silloin, kun tätä tavoitellaan itsen lisäksi myös kumppanille. Joskus vapaa suhde tarkoittaa etsintää erilaisista paikoista lukuisten matkatoverien kanssa. Joillekin vuosikymmenten yksiavioinen liitto on kaikkein vapain suhde. |
»Etusivu »Kuka olen? »Blogi-päiväkirja »Yhteiset asiat »Kirjoituksia »Ota yhteyttä »Linkit |